Kirkkoniemi – Vardø – Båtsfjord – Berlevåg

Kirkkoniemestä lähdettäessä ensimmäinen satamapysähdyksemme on Vardø, Vardøyan saarella sijaitseva kaupunki, joka yhdistyy mantereeseen merenalaisen tunnelin kautta. Hornøyan lintukallio Vardøn ulkopuolella on ehdottomasti Norjan itäisin nurkka.

Vanha idyllinen Vardøhusin linnake on seissyt paikallaan satoja vuosia viimeisenä linnoituksena itää vastaan ja on syy siihen, että Varanger on nyt osa Norjaa. Nykyään linnakkeesta ammutaan harvoin. Itse asiassa vain silloin kun aurinko kaamoksen jälkeen näkyy ensimmäisen kerran horisontissa (yleensä 21.1.). Se on tärkeä päivä Vardøssä, etenkin lapsille, jotka saavat tapauksen kunniaksi koulusta vapaapäivän.
Meillä on lyhyt pysähdys Båtsfjordissa, jossa saadaan Norjan suurimmat kalansaaliit. Täällä sijaitsee Norjan korkein TV–masto, joka 242 metrin korkuisena näkyy kauas.

Matkamme jatkuu yli Kongsoyfjodenin enen kuin saavumme Berlevågiin myöhään illlalla. Vuoteen 1972 asti satama oli pohjoiseen päin avoinna merenkäynnille, mutta silloin rakennettiin uusi aallonmurtaja nelisakaraisista betonipaloista, jotka lukkiutuvat lujasti toisiinsa. Enää eivät edes kymmenmetriset aallot onnistu siirtämään tätä aallonmurtajaa.

Mehamn – Kjøllefjord – Honningsvåg – Havøysund - Hammerfest – Øksfjord – Skjervøy

Aikaisin heräävät aamuihmiset voivat nousta seuraamaan laivan lyhyttä pysähdystä Honningsvågissa. Sen jälkeen suunnataan Havøysundiin ja sitten käännetään kurssi lounaaseen, kohti Hammerfestia.

Hammerfest on ensimmäinen Norjan kaupungeista, johon saatiin sähköiset katuvalot. Jo vuonna 1891 asukkaat saivat nauttia valaistuista kaduista talven pimeydessä. Vuosina 1940-1944 kaupunki oli saksalaisten merivoimien tukikohtana, kunnes kenraali Redulic hävitti sen maan tasalle.

Varatkaa aikaa Jääkarhuklubiin (Isbjornklubben) tutustumiseen. Sillä on jo 130 000 jäsentä ja vielä on tilaa uusille. Pääsette maksutta ihailemaan ainutlaatuista kokoelmaa kaupungin historiasta arktisena kalastus- ja valaanpyyntikaupunkina, puhumattakaan esillä olevista täytetyistä linnuista.

Jatkamme edelleen lounaaseen pitkin Soroysundin salmea; oikealle jää Norjan neljänneksi suurin saari, Soroya, jossa on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien.

Lyhyt pysähdys Oksfjordissa, paikassa jonka elinkeino perustuu kalateollisuuteen, ennen kuin jatkamme matkaa yli Lopphavetin. Ylitämme vielä Kvaenangsfjordenin ennen saapumista Skjervoyhin.

Skjervoytä hallitsi 300 vuotta sitten ”Skjervoyn kuningas”, vallanhimoinen ja värikäs kauppias, joka valvoi tiukasti yhteisön elämää. Nykyään kala ja kalanjalostus takaavat elinkeinon paikallisille.  Skjervoy on tunnettu myös satamana, johon tutkimusmatkailija Nansen saapui Fram –laivallaan ensimmäiseksi kolme vuotta kestäneeltä tutkimusmatkaltaan Pohjoisnavalle vuonna 1896.

Reittimme vie edelleen lounaaseen, kohti Tromssaa, johon saavumme myöhään illalla.

Retket:
Aamiainen Nordkapissa (8A)
Hammerfest - Maailman Pohjoisin Kaupunki (8B)
Keskiyön Konsertti Jäämeren Katetdraalissa (8C)
Saamelaisia Elämyksiä (8D)

Tromssa  – Finnsnes – Harstad – Risøyhamn – Sortland – Stokmarknes – Svolvær – Stamsund

Meidän nukkuessamme laiva lähtee Tromssasta, poikkeaa Finnsnesissä ja saapuu aamuksi Harstadiin. On sopivasti aamiaisaika, kun lähdemme jatkamaan matkaa viettääksemme päivän Vesterålenissa ja Lofooteilla.

Harstadista lähdettäessä voitte nähdä viikinkien ajoilta peräisin olevan Trondenesin kirkon vasemmalla. Kuljettuamme ensin Toppsundin salmessa tulemme kapeaan ja matalaan Risoyrennan kanavaan. Siinä eteneminen ja läpi pääseminen edellyttää tarkkoja toimia komentosillalla. Kun katsotte laidan yli, voitte nähdä hiekkaisen pohjan kristallinkirkkaan, vihertävän veden läpi.

Lyhyen pysähdyksen jälkeen jatketaan matkaa Risoyhamnista kohti etelää ja Sortlandia, merkittävää kalatalous- ja teollisuuskaupunkia. Täälläkin on vain lyhyt pysähdys ennen kuin matka jatkuu läpi Sortlandssundin salmen, jossa vasemmalla kohoaa Moysalenin vuori (1262m/ mpy) ja edessä Lofoottien jykevät huiput.

Seuraava satama on Stokmarknes, kauppapaikka vuodelta 1776 ja Norjan rannikkolaiva- reitin (Hurtigruten) syntysija. Tänne kapteeni Rikhard With perusti laivayhtiönsä, Vesteraalens Dampsskipsselskap AB:n vuonna 1881.

Täällä voitte nähdä myös yhden vanhemmista rannikkolaivoista, MS Finnmarkenin, joka on nostettu kuiville osaksi rannikkolaivamuseota.

Valokuvauksellinen, kaunis, mutta kapea Raftsundetin salmi odottaa ja ehkäpä siitä poiketaan peikkovuonoon, Trollfjord, mikäli aika ja sää sen sallivat.

Sitten Svolværiin, Lofoottien suurimpaan kaupunkiin, jota myös pääkaupungiksi kutsutaan. Tunnistatte sen helposti näkyvästä maamerkistä, vuoresta nimeltä Svolvaergeita (Svolvaerin vuohi). Voitte viettää tämän tunnin pysähdyksen tutkailemalla sataman aluetta. Ei epäilystäkään, etteikö kalastus olisi pääelinkeino Svolvaerissä!

Viimeinen pysähdyksemme on tänään Stamsundissa, kalliolle rakennetussa kalastaja - kylässä, joka nykyään on yksi Lofoottien suurimpia. Kylässä on monia vanhoja kalastusmajoja (rorbuar) – ehkä haluatte yöpyä sellaisessa seuraavan kerran Lofooteilla vieraillessanne.

Retket:
Maistiaisia Vesterålenista (9A)
Lofootit (9B)
Merikotkasafari (9C)
Viikinkijuhlat Lofooteilla (9D)
RIB - Veneseikkailu Lofooteilla (9E)

Bodø – Ørnes – Nesna – Sandnessjøen – Bronnøysund – Rørvik

Saavumme Ornesiin aamiaisaikaan ja odotettavissa on koko päivä aikaa tutkia ja ihailla maisemia Helgelandin rannikolla. Ylitämme Napapiirin, näemme Hestamannen vuoren Hestmannan saarella ja Traenan saariston kauempana merellä. Ensimmäiset asukkaat ovat asettuneet alueelle jo 5000 vuotta sitten!

Tomman suuren saaren suojaama idyllinen ja rauhallinen Nesna on myös vanha kauppapaikka. Suuntaamme saaristosta kohti suurempaa saarta, Donnaa ja Sandnessjoenin kaupunkia.

Voisiko parempaa sijaintia toivoa. Lännessä Donnamannen vuori, joka kohoaa 858 m merenpinnan yläpuolelle ja idässä elegantti Helgelandin silta (Helgelandsbrua).

Me ”parkkeeraamme” siihen keskelle –miksipä ette kävisi pienellä ostoskierroksella vaeltelemassa kaupungin kaduilla?

Maalaukselliset maisemat jatkuvat. Näihin saariin ja tähän maahan liittyvät monet myytit ja tarinat. Yksi niistä on kertomus ”Seitsemästä sisaruksesta” ja ”Torghatten” –vuoresta ja siitä, miten ne saivat erikoiset muotonsa. Sen mukaan seitsemän kaunista sisarusta karkasivat isältään, Sulisin kuninkaalta ja tanssivat alasti vuonossa. Vågakallen, joka asusti Lofooteilla, etsiskeli naisseuraa ja ratsasti läpi yön saavuttaakseen sisarukset. Tyttöset olivat kuitenkin tanssiessaan onnettomuudekseen unohtaneet, että aamulla auringon noustessa he muuttuvat kiviksi. Mutta millaisiksi kiviksi!

Sellaisiksi, jollaisina te heidät nyt näette –kaikki seitsemän, sievästi rivissä, lumoavampina ja kauniimpina kuin koskaan ennen.

Pysähdyttyämme hetkeksi Bronnoysundin kapeaan satamaan suuntaamme jälleen etelään kohti 500 miljoonaa vuotta vanhoja, punaisia vuoria Lekan suurella saarella. Vuonna 1932 kotka sieppasi kolmevuotiaan pienen tytön ja vei pesäänsä vuorille. Onneksi hänet saatiin kuitenkin pelastettua.

Nautittuamme päivän nähtävyyksistä saavumme illansuussa Rorviikiin, jossa kohtaamme satamassa pohjoiseen matkalla olevan rannikkolaivan.

Retket:
Vegan Saari, Unescon Maailmanperitökohde (10B)

Trondheim – Kristiansund – Molde

Trondheimiin tullaan aamuaikaisella. Voitte viettää aikaa laivan lähtöön (klo 10:00) nauttimalla kaupungin kulttuurista, arkkitehtuurista ja historiasta.

Nidarosin katetdraali, Arkkipiispan talo, Stiftsgården, vanhat satamamakasiinit, kaupunginsilta, perinteiset puutalot… mistä aloittaa, siinäpä kysymys? Ehkäpä kannattaisi osallistua kiertoajelulle.

Mutta Trondheim on vain yksi tämän päivän kohteista. Sieltä lähdettyämme matkaamme Trondheimin vuonosta pitkin Trondheimsleian kanavaa yhä etelämmäksi. Hitran ja Froyan suuret saaret jäävät oikealle. Molemmista on yhteys mantereelle merenalaista tunnelia pitkin.

Vielä yksi iso saari ilmestyy näköpiiriin oikealta. Smola on suuri, litteä saari, jota ympäröi lukuisa joukko pienempiä saaria. Tämä on todellista maatalousaluetta.

Vähän ennen saapumista Kristiansundiin ohitamme pienen Gripin saaren. Saarella on vähänlaisesti pysyvää asutusta, mutta se on suosittu lomasaari, erityisesti erinomaisten kalastusmahdollisuuksiensa vuoksi.

Meillä on lyhyt pysähdys Kristiansundissa, kuivatun turskan (klippfish) kaupungissa. Se on levittäytynyt  kolmelle saarelle ja siellä on ollut satama jo myöhäiseltä kivikaudelta lähtien.

Ilalla saavumme Moldeen. Kaupunki on sijoittunut henkeäsalpaaviin maisemiin. Sieltä on panoraamanäkymä Romsdalin alppien 87 huipulle. Kolmella kuuluisalla norjalaisella kirjailijalla on yhteydet tähän kaupunkiin; Bjornstjerne Bjornson kävi täällä koulua, Henrik Ibsen lomaili ja oleskeli maalauksellisessa Moldesgårdissa ja Aleksander Kielland asui täällä ollessaan kuvernöörinä. Nykyisin Molden tunnetuin kulttuuritapahtuma on jokavuotiset jazzfestivaalit.

Viimeinen satamamme tänään on Ålesund – jugendkaupunki, joka on jälleenrakennettu tyylisuunnan mukaisesti vuonna 1904 riehuneen tulipalon jälkeen. Suurin osa silloin rakennetuista taloista on säilynyt nykypäivään.

Ålesund on myös Sunmøren alueen ”pääkaupunki”, jossa elelvät ehkä Norjan työteliäimmät ihmiset. Täällä on tehtaita ja työpajoja joka vuonon mutkassa. 

Retket:
Trondheim ja Nidarosin Katetdraali (11A)
Sverresborgin Ulkoilomuseo (11B)
Atlantin Rannikkotie (11C)

Ålesund – Torvik – Måløy – Florø – Bergen

On jo yö, kun lähdemme Ålesundista ja matkaamme ohi Torvikin ja Måloyn. Aamiaisaikaan ollaan jo Florossä, jossa on lyhyt pysähdys.

Jatkamme kohti etelää, läpi kauniin saariston, joka suojaa vuonojen suita. Idässä ovat vuoret – majesteettisina, lumisine huippuineen ja jyrkkine, paljaine rinteineen.

Seilaamme läpi kapean Steinsundetin salmen, joka on Sognevuonon suulla, edelleen ohi Fedjen saaren, Norjan läntisimmän kolkan ja otamme suunnan kohti Mongstadin öljynjalostamoa.

Tulemme itäistä reittiä Bergeniin, pitkin Askoyn itäpuolta Radoyn jäädessä vasemmalle. Melko uusi Sahlsbruan ponttoonisilta on vaikuttava näky. Se lepää meren pinnalla 1220 metrin mitalla ponttooniensa varassa ja sen kannatinpilareilla on korkeutta 180 metriä.

Sitten me lopulta saavumme Bergeniin, kaupunkiin, joka puhtaaksipestynä ja kauniina, vanhoine, maalauksellisine satamamakasiineineen ottaa arvokkaasti vastaan mereltä tulevat.

Laiva on rannassa jo 14.30, joten teille saattaa jäädä aikaa vielä kiertoajeluun tässä värikkäässä ja eläväisessä kaupungissa, ennen kuin jatkatte matkaanne kotia kohti.


– ”Hän, joka saapuu Bergeniin mereltä, näkee kaupungin parhaat puolet!”